Muistoja lautasella: Barcelona

Tammikuussa 2014 matkustin ystäväni kanssa muutamaksi päiväksi Barcelonaan. Toisena päivänä kipitimme heti aamusta Sagrada Famiglia -kirkkoon, jonka lasimaalausten lävitse siivilöityvä aurinko sai tällaisen paatuneenkin pakanan kokemaan pyhyyden hetken.

Kirkosta päästyämme shoppailimme pitkin päivää nauttien paitsi herkulliset friteeratut sardellit lounaaksi, myös muutamat tuhdit gin & tonicit (joiden myötä päädyin ostamaan kengät, joissa ei voi kuin istua ja silloinkin sattuu, mutta se on toinen tarina se). Illallisaikaan olimme aivan uupuneita ja ostokset nopeasti hotellille heitettyämme sellaisessa nälkäkiukussa, että päätimme mennä ensimmäiseen ravintolaan, johon vain suinkin mahtuu.

Viereisessä korttelissa oli pieni baari ja toivoimme, että sieltä saisi edes tapaksia ensihätään. Mutta kun tarjoilija kuuli, että tulisimme syömään, hän ohjasikin meidät baarin takaa avautuvaan ravintolaan, jonka keskellä avokeittiössä hääräsi charmantti kokki.

Yritimme mennä vaivihkaa sivupöytään, mutta kokki vaati meitä tiskin ääreen istumaan. Menimme vähän epäluuloisina, mutta ateriasta sukeutui sekä kulinaarinen riemu että viihdyttävä esitys. Saimme flirttiä koko rahan edestä, mutta myös aivan ihanaa ruokaa. Tiski oli täynnä kaikenlaista merenelävää, jota en osaisi edes nimetä ja kokki pariloi ja paistoi niitä showmiehen elkein.

Pääruoaksi tilaamamme paella viivästyi hieman - mitä emme olleet ehtineet edes huomata, sillä alkupaloiksi nautitut tapakset ja drinkit olivat jo vieneet pahimmat kiukut mennessään - ja kokki kiikutti meille hyvitykseksi vielä yhdet tapakset. Kun selvisi, että lautasella oli lihaa ja ystäväni puolestaan kala-kasvissyöjä, hän pyöräytti vielä pannullansa kourallisen pienenpieniä simpukoita.

Onnellisina ja vatsat täynnä meidän olikin sitten helppo vyöryä kadun yli takaisin hotelliin.

Muistoja lautasella: Fine diningia navetassa

Kiersimme kesällä 2018 Saariston rengastietä. Yksi viipyilevän matkan majapaikoista oli Korppoossa sijaitseva, vanhaan navettaan rakennettu Hotel Nestor. Viehättävän hotellin helmi on Ravintola Back Pocket, joka sijaitsee rakennuksen vanhimmassa osassa, 200 vuotta vanhassa kivijalassa. Hotellia ja ravintolaa pyörittää tilalla lapsuutensa kesiä viettänyt William Hellgren.

Illan tullen hipsimme huoneestamme ravintolaan, jossa tarjolla oli viiden ruokalajin maistelumenu. Lautasilla oli tarkkaan harkittuja puhtaita makuja, lähiruokaa, parsaa, raparperia, kaunista asettelua ja kukkasia. Viileät kiviseinät ja -lattia ympärillä, jalassa villasukat. Söimme pitkään ja hartaasti.

Illallisen jälkeen saunoimme ja pihalla löylyjen jälkeen istuessa puoliso tuumasi, että kylmä virvoke olisi nyt paikallaan, mutta mistä sellainen nyt tähän hätään löytyisi. Varovasti koputellen keittiöstä löytyi henkilökunnan edustaja, joka tarjoili meille vielä lasilliset shampanjaa ennen kuin kapusimme vatsat pullollaan tilan uskollisen Klinga-hevosen mukaan nimettyyn huoneeseemme.

Hyvä mieli tuli aamulla vielä siitä, että edellisen illan raaka-aineiden ylijäämä, parsaa ja parmesaania, löytyi aamiaismunakkaastani.

*****

Ravintola Back Pocket Instagramissa